Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Roolipeli

Peli on auki vain hyväksytysti liittyneille pelaajille ja heidän hahmoilleen, joihin voit tutustua Peli-otsikon alta löytyvästä Hahmot-linkistä. Saman otsikon alta löydät myös uutiset, jonne kirjaamme parhaillaan roolipelissä meneillään olevat tapahtumat. Kanssapelaajien kanssa jutellaksesi ja juonitellaksesi suuntaa chatroomiin.

miten pelaan ?

H A H M O N   N I M I

Kirjoita tekstisi tähän joko minä- tai hän-muodossa. "Käytä järkevää kappalejakoa!" sanon pelaajalle, ja pyydän häntä samalla ilmaisemaan puhetta äsken esitellyllä, tavallisesta tarinakirjallisuudesta tutulla tavalla. Toivottavasti kukaan ei luule olevansa ylivoimainen tai liikuttele muiden hahmoja ilman lupaa!

Muistakaa myös, että graafinen väkivalta ja seksuaalisuus (K-18), on ehdottomasti kielletty! Pelimme on virallisesti K-16, joten pelatkaa rajoituksen mukaisesti. Useamman hahmon roolaukset voi hyvin laittaa yhteen ja samaan viestiin. Hauskoja pelihetkiä!

 1  2  3  4  5  6  7  > >> 

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on seitsemän plus seitsemän?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Harley

16.11.2019 23:08
G E N E

Toisin kuin yleensä, Tinon läheisyys ei saanut aikaan jännittäviä kylmiä väreitä eikä solmua vatsanpohjassa. Oloni oli ihmeellisen tyyni. Ehkä se johtui uupumuksesta, ehkä hänen lämmöstään. Hänen suudellessaan otsaani hellästi suljin silmäni kevyesti, ripseni värisivät kuin perhosen siivet. Nielaisin ja hengitin hänen partavettään. Se tuoksui melkein tuskallisen tutulle ja lohdulliselle. Teknisesti ottaen kyllä tämä voitaisiin laskea aviorikokseksi, vaikka kuinka väittäisimme toista. Jos isä koskaan saisi tietää, olisin mennyttä. Mutta tämä oli meidän ikioma salaisuutemme, se ei kuulunut kenellekään muulle.

En vastannut suudelmaan heti, vaan pienellä viiveellä. Sen lempeys oli hieman vierasta, mutta rauhoittavaa. "I think I'll fall asleep soon", mumisin Tinon huulia vasten. Käteni nousivat hitaasti hänen rintakehälleen, leväten pehmeällä iholla. "If you wake up before me, don't leave. Okay?" pyysin hiljaa, enää valveen rajamailla ja kunnolla tiedostamatta puheitani. Ei kauaakaan, kun illan mittaan kasvanut väsymys sai ylivoiman, ja vaivuin uneen, jossa ei ollut yhtäkään morsiushuntua eikä hääalttaria piinaamassa minua.

K A R O L A

Pojun aivorattaiden raksutuksen pystyi melkein kuulemaan. Seurasin vierestä, kun hän prosessoi saamaansa infoa, ja tylsyyttäni nojailin kiviseen kaiteeseen kyynärpäilläni. Pojun lopulta ehdottaessa viikon armonaikaa kohotin kulmiani lievästi yllättyneenä. "My plan wasn't exactly to get you killed off, but why not", hymähdin hartioita kohauttaen. En nyt tosissani suunnitellut palkkaavani salamurhaajaa, ehkä hieman liian dramaattinen ratkaisu tähän ongelmaan, vaikka iso ongelma olikin. No, jos muuta ei keksittäisi, ainakin poju oli antanut siunauksensa sille.

"One week is fine, if that's what you need", lupasin, suoristauduin ja katsoin pojua totisesti. Toivottavasti hän pitäisi kiinni sanastaan, etten joutuisi metsästämään häntä uudelleen. Yhdessäkin kerrassa oli ollut riittämiin työmaata. "Go on, then. Find your sister. Hopefully she talks some sense to you", usutin pojua käymään matkaan, turha siinä vitkastella. "And while you're in the human world, please don't fool around with your powers and cause a tidal wave. We don't need any more troubles, we have enough of those as it is."

Nimi: Sonya

16.11.2019 22:44
N O E L

Saamani tieto sai minut täysin häkeltyneeksi ja jäin aloilleni pyörittelemään miljoonia eri vaihtoehtoisia kuvioita mielessäni. Voisin ihan oikeasti mennä tapaamaan Natalieta. Apua. Apua. APUA. Mitä siitä seuraisi? Mitä hän sanoisi? Mihin se johtaisi? Eihän tässä ole mitään järkeä. Ei, en minä voi sinne mennä. En saa sotkea Natalieta tähän, hän elää varmasti ihanaa elämää. Oli kaikille parempi, että minä katosin, eikö? En voi mennä takaisin. Ent jos törmäänkin isääni? Se olisi maailman kamalinta.

Ajatukseni raksuttivat niin vauhdilla, etten saanut mitään sanottua muorille. En saanut päässäni aikaiseksi mitään ratkaisuja minkään suhteen. Tarvitsen lisää aikaa ajattelulle. "Can you give me one more week?" kysyin yhtäkkiä. "I'll come to the damn spirit realm in a week. And if I don't, consider that as a permission to find someone to kill me", ehdotin vakavana. Todella tarkoitin sanojani. Halusin nähdä Natalien. Minusta tuntui, että jokin hänen näkemisessään voisi muuttaa oloani.

Nimi: Sonya

16.11.2019 22:38
T I N O

Astuttuani huoneeseen jäin hämärässä katsomaan peittoihin kääriytynyttä mafioson vesaa, seisoen hetken ovensuussa mietteliäänä. Miehen pyytäessä minua viereensä hymyilin ja sanaakaan sanomatta nyhdin vaatteeni pois viimeistä myöten, kaivautuen sitten peittojen alle hänen viereensä. Käteni löysivät tiensä Genen paljaalle iholle ja suljin hänet jonkin sortin lusikkaan.

"It won't count as infidelity in the future either, not when it's me", sanoin hiljaa ja varoittamatta painoin suudelman hänen otsalleen. Yksikään nainen tai mies ei voi ottaa minua pois sinulta, valitettavasti. Hilauduin hieman alemmas, jotta pääsin kasvokkain Genen kanssa, ja hetken aikaa vain katsoin häntä hiljaisuudessa, molempien jännittyneen uteliaat silmät tuikkien pimeydessä.

Sitten siirryin lähemmäs, kunnes nenämme hipoivat toisiaan ja suljin tyynesti silmäni, hengittäen miehen tuoksua syvälle keuhkoihini. Lopulta kirin lopunkin välimatkamme umpeen ja painoin pitkän suudelman hänen huulilleen. Se oli ehkä lempein suudelma, jota välillämme oli koskaan vaihdettu, vaikka kutkuttava himo olikin läsnä, kuten aina.

Kukaan ei ottaisi sinua pois minulta.

Nimi: Harley

16.11.2019 22:34
K A R O L A

Pojulle tämä tuli selvästi uutena tietona. Saipahan häneen vihdoin eloa. "See, this is why you shouldn't have left the Spirit World once you woke up, there's still much to learn. But sure. Spirits can travel pretty much wherever we want", kerroin tyynen rauhallisesti. "It's not very difficult. Just imagine where you want to go and concentrate hard. Poof, just like that you're in a completely different place. That's how you can journey between Vechnost, the Spirit Realm and the human world. No travelling expenses", tiivistin teleporttauksen perusteet sormiani napsauttaen.

Nimi: Harley

16.11.2019 22:29
G E N E

En sanonut vastaan, vaan laahustin Tinon asunnon ovelle, kävelin peremmälle ja menin suorinta tietä sängylle. Olisin voinut lyyhistyä patjalle naama edellä, mutta sitä ennen vähensin vaatetusta. Potkaisin kengät jalastani huolimattomasti ja ryhdyin riisumaan kerros kerrokselta, enkä pysähtynyt ennen kuin olin kokonaan alaston. Se ei ollut varsinaisesti alunperin tarkoitukseni, vaan tapahtui vahingossa, kun kytkin aivoni pois päältä. En jaksanut välittää, vaan kömmin peiton alle ja käperryin pieneksi keräksi uupuneena. Jäin katsomaan väsyneenä ovelle, odottaen sen avautumista kuin vahtikoira. Tinon saapuessa puristin peittoa tiukemmin. "Will you come lay with me?" kysyin hiljaa, hieman unisesti. "It's doesn't count as infidelity yet", totesin pienellä ripauksella synkkää, katkeraa huumoria.

Nimi: Sonya

16.11.2019 22:22
N O E L

Olin jo ehtinyt uppoutua uuteen epätoivoon ikävöidessäni siskoani, enkä meinannut edes kuulla muorin sanoja. Tajuntaani kuitenkin pääsi hiipimään teleporttaaminen ja silmäni laajenivat. "What?!" äyskähdin ja käännyin muorin puoleen silmät ihan uudenlaista toivoa hohtaen. "I can to the human world?" kysyin järkyttyneenä. Miten tätä ei oltu selkeästi kerrottu yhdessäkään kirjassa??

Nimi: Sonya

16.11.2019 22:19
T I N O

Katos katos, pikkumafioso tajusi itsekin pahoitella tempaustaan. Jostain syystä olin kuitenkin kovin anteeksiantavaisella tuulella tänään. "No need", hymähdin ja huitaisin kädelläni vähättelevästi. Pullo viskiä sinne tänne ja laseja minulla oli kaapit täynnä.

Nousin seisomaan ja osoitin asuntooni vievää lukittua ovea. "You've got the key, go make yourself comfortable. I'll clean this up", ehdotin, tai ehkä enemmänkin komensin, ja suuntasin sitten hakemaan harjaa. Keräilin ripein ottein lasinsirut ja pyyhin viskitahrat mahonkilattialta. Tarkistin vielä, että ulko-ovi oli varmasti lukossa, ja suuntasin sitten Genen perässä makuuhuoneeseen.

Nimi: Harley

16.11.2019 22:13
K A R O L A

Vai että Englannissa, kävi järkeen pojun aksentin huomioiden. Hyvä uutinen oli, että siskokulta oli luultavasti vielä hengissä, mutta huono uutinen, ettei tiedetty tarkkaa osoitetta. Etsinnässähän voisi kulua ikuisuus. "Well why don't you go out and look for her?" ehdotin hoputtavaan sävyyn. "With your teleportation powers it shouldn't take too long to hop from place to place. Being a spirit has its own advantages, see."

Nimi: Harley

16.11.2019 22:09
G E N E

Kunpa Tino olisi oikeassa. Olisin mielelläni uskonut hänen vakuuttelujaan, mutta en voinut karkoittaa pahoja aavistuksiani. Vanhempani olettivat minusta kuoriutuvan mallikelpoisen aviomiehen, oikein unelmien täyttymyksen. Sellaista hurmaavaa kiiltokuvaa minun pitäisi esittää julkisesti seuraavat ties kuinka monta kymmentä vuotta, ellei kävisi tuuri ja vaimoni vaikkapa katoaisi tiehensä mystisesti. Sysäsin ajatuksen nopeasti mielessäni ennen kuin aloin ideoimaan juonia Haruka Newallin eliminoimiseksi.

Tinon ehdottaessa minun jäävän nukkumaan luokseen katsoin häntä sivusilmällä ilmeettömästi. Kuulosti paremmalta vaihtoehdolta kuin palata kotiin ahdistumaan, joten nyökkäsin lyhyesti. Pyörittelin hetken aikaa pulloa kädessäni, ottaen vielä pari huikkaa. "I'll pay for the booze later. And for the glass, too", totesin hiljaa noustessani seisomaan, viitaten lasinsiruihin ohi mennessäni. En saanut pyydettyä anteeksi Tinon omaisuuden turmelemisesta, mutta maksu varmaan kuittaisi vahingot.

Nimi: Sonya

16.11.2019 22:03
N O E L

Se tästä nyt enää puuttuisikin, Natalien kuolema. Siinä vaiheessa heittäisin kyllä viimeisinkin pillin pussiin ja polttaisin koko saatanan pussin. Se olisi ehkä kamalin uutinen ikinä: saada tietää, että siskoni olisi poissa. "No, she's not. At least she wasn't ten years ago, I mean", vastasin hiljaa, muistellen Natalien hymyileviä kasvoja apeana. En minä hänen luokseen pääsisi enää ikinä, oli hän elossa tai ei. "I don't know where she lives nowadays, it's been so long. Probably still somewhere in England", lisäsin.

Nimi: Sonya

16.11.2019 21:59
T I N O

Huokaisten hyväksyin tilaan laskeutuneen tunnelman, enkä yrittänyt keksiä mitään nokkelaa tuodakseni tilanteeseen huumoria tai lisää kinaa. Gene onneksi rauhoittui viimein, ja koin oloni ihmeen raukeaksi. Vähän olisi jotenkin tehnyt mieli ihan halata miespoloa, mutta siihen en ryhtynyt.

Katsoin pikkumafioson sivuprofiilia tarkkaavaisena, kun hän istahti takaisin alas ja alkoi kittaamaan viskiä suoraan pullosta. Hittoako rikoit sen lasin, senkin idiootti. Saat kyllä luvan maksaa koko pullon. Vihaa en kuitenkaan tuntenut, vaan jollain omituisella tavalla hymy kaartui suupieliini katsoessani miestä. Olin huvittunut ja hämmentynyt siitä, miten hyvin tunsin mafioson vesan kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ja ajatella, että hän ryntäsi ensimmäisenä tänne jakamaan murheitaan. Kauas on tultu niistä ajoista, kun viruin vankisellissä kidutettavana.

"Nah, I doubt that. Your freedom won't end, it never will", totesin lohduttavasti, mutta oikeasti tarkoitin sanojani. Ei yksi avioliitto saisi Genen vapautta riistettyä, ei millään tempulla. Enkä usko, että Haru ainakaan olisi halukas ketään rajoittamaan.

"Stay here for the day, you need a good sleep", ehdotin pienen hiljaisuuden jälkeen ja katsoin mafioson vesan suuntaan varovaisen kysyvänä. Ehkä tämä olisi viimeisiä kertoja, kun hän voisi jäädä viereeni nukkumaan ilman, että minua lasketaan salarakkaaksi. Ei hitto, mikä mielikuva. En tiedä olisiko pitänyt itkeä vai nauraa.

Nimi: Harley

16.11.2019 21:52
K A R O L A

No niin, sisko äkkiä pelastamaan tilanne ja löylyttämään veljensä, loistava suunnitelma. Ikävä juttu oli, ettei hän ilmeisesti asunut näillä tienoin. Hemmetti, estettä esteen perään, eikö yksikään asia voi sujua helpon kautta. "Well, where is she then? Not dead, I hope", tivasin äkkipikaisesti.

Nimi: Harley

16.11.2019 21:48
G E N E

En oikein tiedä, olisiko Tinon vastauksen tarkoitus imarrella, mutta ainakin kasvojani poltteli kummallisesti. Päätin, että on fiksumpaa olla kommentoimatta siihen enää mitään, ettei keskustelu vahingossa mene yhä oudommaksi. Vaisuna siirryin istumaan takaisin tuolille, josta hetkeä aiemmin olin noussut raivoamaan. Tuijotin hetken aikaa hiljaa lasinsiruja maassa, en nyt varsinaisesti häveten, mutta ehkä ihan pikkuriikkisen pahoillani. Vihani oli menettänyt palonsa. Tunsin oloni ainoastaan väsyneeksi ja surulliseksi.

"Guess you're right", totesin lopulta luovuttaneesti. Ei tässä auta kamppailla vastaan, vanhempieni tahto on mitä on. Pitäisi hyväksyä kohtaloni, kun kerta en voi paeta siltä, vaikka kuinka haluaisin. Ehkä pitäisi yrittää olla ajattelematta asiaa niin haudanvakavasti. Teeskennellä, ettei se olekaan niin hirveä juttu. Että siitä muka voi poikia jotain hyvääkin. Tuskinpa. "Goodbye, freedom", sanoin synkän humoristisesti, tartuin viskipulloon, nostin sen huulilleni ja join reippaan kulauksen. Ei kovin tapaistani juoda suoraan pullosta kuin mikäkin rahvas, mutta ei tässä enää voi paljoa tehdä kasvojeni pelastamiseksi, joten hitot.

Nimi: Sonya

16.11.2019 21:47
N O E L

Ilmeisesti liikaa pyydetty, että saisi olla rauhassa. Helvetti, teki mieli itkeä. En minä nyt voi itkeä, kun tämä muori tässä kyttää vieressä. Tai ehkä hän lähtisi, jos alkaisin pillittää oikein kunnolla? Luovuttaisi vain ja lähtisi etsimään vapaaehtoista henkilöä murhaaman minua. Saisi ihan itse valita sopivan innokkaan jatkajan vedenhengelle.

Muorin kysyessä, ketä kuuntelisin, meinasin ensin ärähtää, etten ketään. Ambrosea olisin kuunnellut, jos hän ei olisi jättänyt minua samassa lauseessa, jossa kehotti minua ottamaan vedenhengen työt vakavasti. Niin Ambrose, tämä sinun vikasi. Jos et olisi jättänyt minua, olisin jo innoissani parantamassa maailmaa.

Jäljelle jäi vain yksi ihminen koko maailmassa. Ihminen, jota kaipasin melkein yhtä paljon kuin Ambrosea. Ihminen, joka oli pitänyt minut järjissäni läpi surkean lapsuuteni. "To my sister. But she ain't here, so that's it", vastasin synkeänä.

Nimi: Sonya

16.11.2019 21:39
T I N O

Genen iskiessä viskilasin maahan olisin voinut hyvin raivostua ja heittää hänet ulos, jättää hänet yksin panikoimaan avioliittoansa. En kuitenkaan tehnyt niin, vaan katsoin lempeästi kuin kärsivällinen isä miehen sekoilua. Täytin itselleni uuden laskin viskiä ja kulautin täyden suullisen alas, jatkaen heti toiseen. Meinasin kuitenkin tukehtua viskiini, kun kuulin Genen surkean vertauskuvan.

Yskien hakkasin rintaani ja jäin sitten toljottamaan pikkumafiosoa hämmentyneenä. Vai että mieluummin naimisiin minun kuin Haruka Newallin kanssa? Mennään kuule samantien ehdottamaan isällesi, hän varmasti ilahtuu ikihyviksi. Melkein sutkautin nokkelasti, että itse menisin kyllä mieluummin naimisiin Harun kuin Genen kanssa, mutta jostain syystä päädyinkin sanomaan jotain ihan muuta: "Well thank you. I'd raher marry you than her, too."

Huoneeseen laskeutui omituinen tunnelma, enkä oikein pitänyt siitä, joten yritin jatkaa faktojen luetteloa. Avioliittoa puolustavat lauseet alkoivat kuitenkin olla vähissä. "The fact is that you'll marry her. We'll just have to live with it", totesin yhtäkkiä. Hetkonen, mitä minä selitän? _Meidän_ täytyy elää sen kanssa? Miten hitossa tämä nyt yhtäkkiä kääntyi minuun ja Geneen? Eihän tämä liity kuin Genen elämään, piste. Ei vaikuta minuun mitenkään, naikoot kenet ja ketä lystää...

Nimi: Harley

16.11.2019 21:36
K A R O L A

"Hey, come back, you little shit!" huusin pöyristyneesti, kun poju otti ja lähti. Antakaa mun kaikki kestää. Ensin kamalat etsintäoperaatiot ja kun tyypin vihdoin ja viimein löytää, on hän tällainen riesa. Marssin vihaisena hänen peräänsä, saaden karkurin kiinni ilman suurta vaivaa. Ei hän loppujen lopuksi sitten lähtenytkään juoksujalkaa pakoon, vaan hyytyi nopeasti. Vastentahtoisesti kävelin hänen viereensä. Jaa, mitäs tässä oikein seuraavaksi uskaltaa sanoa. Poju vaikutti aivan maansa myyneeltä, vielä pahemmin kuin aiemmin. Surullinen näky, mutta ei tässä voi ruveta hempeilemään.

"I obviously can't say anything that'll change your mind", totesin lyhyesti ja ytimekkäästi. Se oli tullut erittäin selväksi. Jos edes uhkailut apokalypsistä eivät tehonneet, ei sitten mikään. "Who will you listen to?" kysyin vakavissani. Jos kerta hän ei kuuntele minua, pitää löytää joku, jota hän kuuntelee. Olkoon nyt vaikka se eksä, ystävä tai mummo, aivan sama, kunhan saadaan tämä jankkaus loppumaan.

Nimi: Harley

16.11.2019 21:26
G E N E

En kyseenalaistanut viskitarjoilua, vaan tartuin lasiin ja join sen pohjaan melkein yhdellä kulauksella, vaikkei alkoholin polte kurkussani tehnyt olostani yhtään parempaa. Jatkoin edestakaisin ravaamista tyhjä lasi kädessä, kuunnellen Tinon selityksiä ivallisesti puuskahdellen. Melkein suututti Tinon perustelujen loogisuus. Minähän en myöntäisi hänen olevan oikeassa, ei edes osittain. Tämä koko avioliitto on kammottava ja surkea ja typerä idea, josta seuraa vain kaoottinen sotku ja harmeja kaikille, sanokaa minun sanoneen.

"You don't understand! This is so unfair!" rääkäisin ja enempiä ajattelematta iskin lasin maahan. Pirstaleet lensivät pitkin lattiaa. Tajuttuani, mitä olin kiukuspäissäni tehnyt, rauhoituin yhtäkkiä hieman. Hengitin raskaasti, katse valuen alas. Hautasin otsani kämmeneeni, ettei Tino varmasti voisi katsoa minua silmiin eikä yrittää lukea ilmettäni tai tehdä psykoanalyysejaan, vaikka hänen ärsyttävät kykynsä huomioiden ei piiloutumisesta ollut mitään hyötyä. "I hate it. I don't want to do this. I'd rather marry you than her", sanoin, tai ehkä pikemminkin nikottelin. Viimeisen lauseen idioottimaisuus järkytti hieman itseänikin, mutta totta kai Tino käsittää, että en minä ole tosissani, sehän on vain havainnollistava vertauskuva, koska mehän inhoamme toinen toistamme, joten on kuvaavaa, että jopa vihamieheni on parempi vaihtoehto kuin Haruka Newall, vaikka me olemme molemmat miehiä, mikä on nyt aivan toinen kerros älyttömyyttä. Niin. Ilmiselvää.

Nimi: Sonya

16.11.2019 21:21
N O E L

Ei helvetti nyt mikä sankari! Tällaisten hienojen henkien kanssa pitäisi tehdä töitä loppuelämä? Ei kiitos! "Correct! I'm a spoiled brat and the most selfish person you'll ever meet!" huusin takaisin. Tulistuneena ponkaisin seisomaan ja lähdin kävelemään pois päin, vetäisten hupun päähäni ja tunkien kädet taskuuni. Tiesin muorin ryntäävän perääni, joten kiihdytin askeleitani. Nyt ihan oikeasti riittää, päästäkää mut jo pahasta! Voisiko jostain pudota meteori niin maailma loppuisi? Tosin siitäkin varmasti syytettäisiin minua, kun olen tällainen saamaton, itsekas, turha paska.

Raivon lisäksi suunnaton ahdistus nosti helvetin rumaa päätään sisälläni, kun aivoni yhdistivät muorin saarnan erääseen toiseen tuttuun saarnajaan. Osa sanoista oli identtisesti samoja kuin Ambrosella eroiltanamme, ja pala nousi kurkkuuni. Olin viinan voimin saanut ahdistuksen taltutettua, mutta nyt se vyöryi takaisin kimppuuni höyryveturin voimalla. Katseeni sumeni ja hengitys vaikeutui, joten pysäytin pakomatkani ja nojauduin kaiteeseen voipuneena. Antakaa mun olla.


Nimi: Sonya

16.11.2019 21:11
T I N O

Voi hyvä luoja, Gene oli oikeasti hermoromahuksen partaalla. Katselin mafioson vesan tepastelua kyllästyneenä. Varmasti ärsyttää tällainen pakkoavioliitto, mutta ei se nyt näin iso numero ole. Päätin silti ottaa hieman lempeämmän lähestysmistavan, ei tästä muuten tulisi mitään.

Nousin ylös ja astelin hakemaan kaksi lasia ja suuren pullollisen viskiä. Kaadoin täydet lasit ja ojensin toisen Genelle. "Try to calm down, please. We'll find a solution", totesin ja soin hänelle jopa pienen hymyn. Istahdin sitten takaisin alas, huikaten juomastani mietteliäänä.

"First of all, you'll never have to look after her daughter. I believe she doesn't want her daughter to be involved to the mafia, which is very wise of course. And she wouldn't let anyone take care of her daughter, not even your father and definitely not you", selitin rauhallisesti. Gene isäpuolena, siinäpä vasta mielikuva. Ei onneksi tule tapahtumaan.

"Second, you don't really know her yet. Yeah, you probably won't fall in love. I don't even want to happen, it would be weird in a creepy way", jatkoin. Gene umpirakastuneena, siinä toinen maailmankaikkeutta järkyttävä mielikuva. Ei ikinä. "But love is not necessary in a marriage. Think of her as a business partner. The marriage is only a profitable deal, and behind the scene you can keep living your normal lives", lisäsin vielä, järkkeillen niin hyvin, että yllätin jo itsenikin.

Nimi: Harley

16.11.2019 21:11
K A R O L A

"Yes, exactly", sanoin muka iloisena siitä, että viesti meni vihdoin perille. Poju kuitenkaan ei kuulemma valitettavasti pysty ryhdistäytymään toisin kuin kaltaiseni sydämetön narttu, jollainen kieltämättä olen, kiitos kehuista. Jonkun pitäisi opettaa tälle herkälle pikku itkupillille vähän luonteenlujuutta. "You just have to bite the bullet, don't you understand? Sometimes it's the only thing you can do, sad but true. I'm sorry, that's just simply how it is", totesin jämäkästi ja nostin jo kädet ylös antautumisen merkiksi. Jos totuus ei kerta kaikkiaan suostunut uppoamaan pojun kaaliin, en minä sitä voi sinne väkisin tunkea.

"You should know that what you're doing right now is incredibly selfish", lisäsin vielä piikikkäästi, osoitten pojua syyllistävästi. En kyllä teeskentele olevani itsekään mikään epäitsekäs pyhimys, mutta jotain rajaa. Ei koko muuta luomakuntaa voi panna kärsimään omien ongelmiensa takia, kun kerta hengen voimat on sysätty vastuulle. "I don't know what kind of spoiled brat you are, but you should really learn to think about how your actions affect others. Not everything's about you and your damn miserable life."

Nimi: Harley

16.11.2019 21:00
G E N E

"Betcha you wouldn't be so optimistic if you were me! God knows what he's willing to do to get his revenge", rähisin yhteen purtujen hampaideni välistä sekopäisesti. Minusta tuntui kuin otsaani olisi piirretty maalitaulu, Iscariot oli metsästäjä ja minä riistaa. Kun hän saisi ennemmin tai myöhemmin hääsuunnitelmat tietoonsa, hän varmasti aikoisi haudata minut omin pikku kätösin, vaikka se jäisi hänen viimeiseksi teokseen. Mikä kauhukuva. Yöunet menettää vähemmälläkin.

Aloin kävellä villisti ympyrää, kun en kestänyt enää seisoa aloillani. Haroin hiuksiani levottomasti, enkä oikeastaan edes piitannut, vaikka kampaus meni piloille. "I don't wanna marry her", tuskailin. En kunnolla edes tiedostanut, miten epätoivoiselta, itkuiselta ja suoraan sanoen hermorauniolta aloin kuulostamaan. "I won't ever love her, so what's even the point? Ha, if Father believes otherwise, well, he's ridiculous! And do they seriously think I want to look after her daughter?"

Nimi: Sonya

16.11.2019 20:58
N O E L

Siinäkö se? Minä avaan sydämeni ja ojennen sen revittynä tarjottimella, ja muori viskaa sen vain roskiin? En tiedä hänestä, mutta minä ainakaan en kuulu siihen kastiin, joka kykenee keskittymäään mihinkään oleelliseen ilman sydäntään.

"Then when is? I'm going to be a damn spirit for the rest of my life, you suggest I move my personal shit aside for the next centuries? That might work for heartless bitches like you, but I happen to be a delicate, easily depressed type, and I can't change that", vastasin äänessäni tulta ja tappuraa. Taisin ensimmäistä kertaa eläessäni myöntää ääneen olevani herkkä, mutta tämän raivon vallassa en edes tajunnut sitä.

Nimi: Harley

16.11.2019 20:46
K A R O L A

No johan poju innostui laulamaan. Kysymys osui selvästi arkaan paikkaan. Kuuntelin koko ryöpytyksen naama peruslukemilla. Ei raasulla selvästi olleet helpot ajat meneillään, mutta kenelläpä olisi. Emme me muutkaan tässä lyöneet hanskoja tiskiin ja marinoineet itseämme itseäälissä. Jos olisin heittäytynyt epätoivon alhoon joka kerta, kun elämä potkii päähän, olisin tähän mennessä kivipohjaa syvemmällä. "I'm touched", sanoin epäempaattisesti. En minä yrittänyt olla erityisen ilkeä, kunhan satun olemaan kylmäsydäminen narttu. Eikä nyt ollut aikaa millekään inspiroivalle kannustuspuheelle, kun pitäisi saada sellainen pieni asia kuin luonnonjärjestys kuntoon.

"So that's it? You're going to let the whole world suffer because you can't shapeshift anymore and your boyfriend left you?" totesin monotonisesti. On se nuoruus vaikeaa, kun kaikki takaiskut tuntuvat maailmanlopulle. Ongelmahan tässä oli, että jos herra nyyhkytarina tässä ei kasaisi itseään, se aito oikea maailmanloppu voisi aivan hyvin kolkutella ovella piakkoin. "That's sad and all, but you can deal with your personal shit later. Now's not the best time."

Nimi: Sonya

16.11.2019 20:39
T I N O

Huokaisin syvään pikkumafioson aloittaessa hillittömän itkupotkukiukuttelun. Katsoin lapsellista showta naama näkkärillä, nojautuen rennosti tuolin selkänojaan. Genen nostaessa puheeksi pelkonsa henkensä puolesta ymmärsin hänen kitinäänsä vielä vähemmän. Iscariotko astelisi tänne murhaamaan sinut? No ei varmana astelisi, ainakaan niin kauan kuin minä hengitän.

"Iscariot has been declared an enemy to the mafia, and the order is to kill him at sight. He won't get anywhere near you", totesin tyynesti. Olin ajatellut Genen surevan enemmän menetettyjen poikamiesvuosiensa perään, mutta että henkensä puolesta... Typerää edes kuvitella, että Iscariot olisi enää elossa ensi keväänä.

Nimi: Sonya

16.11.2019 20:32
N O E L

No totta helvetissä olen toivoton, rouva Sherlock! Elämäni tarkoitus on poissa, enkä saa sitä ikinä takaisin. Tästä kuopasta ei nousta. Ryyppään ja rällään kuolemattoman elämäni loppuun asti, kunnes jonain kauniina päivänä joku ehkä kiskaisee minut vahingossa liian kovakouraisesti alas yökerhon pöydältä, lyön pääni ja tuo uusi onneton raasu saa nämä "hienot" kyvyt kantaakseen. Sitä riemulla tässä odottelen, joten saisinko jooko odottaa rauhassa?

Upposin taas jonnekin surkeiden ajatusteni syövereihin, ja havaihduin vasta, kun sormet napsahtivat nenäni edessä. Katseeni siirtyi laiskasti muorin tuimien kasvojen suuntaan. "Is something wrong? Oh, of course not! I fell down from a cliff and almost died, then my life got magically saved 'cause a damn spirit decided to commit a suicide through my hands, I lost my ability to turn into a gyrfalcon and fly, then the love of my life and the only thing that matters to me left me, when I needed him the most", luettelin vääntäen kasvoilleni tarkoituksella ilottoman hymyn.

Käänsin pääni takaisin meren suuntaan ja iloton kylmyys suli takaisin tylyille kasvoilleni. "So yeah, there's nothing wrong. I was just born to be depressed piece of shit", tokaisin myrkyllisesti. Mitä saatanaa olit olettanut? Että mökötin vain sen takia, että joku oli kuollut ja siirtänyt helvetilliset kykynsä minulle?


Nimi: Harley

16.11.2019 20:26
G E N E

Oli ollut varmaan liian toiveikasta odottaa Tinolta minkäänlaista myötätuntoa tai ymmärrystä, mutta silti ärsyynnyin hänen reaktiostaan. Kehtaatkin nauraa kurjuudelleni. Tämä ei ole mikään vitsi, typerys. Mulkoilin häntä synkemmin kuin koskaan, viha nykien suupieliäni. Hänen taputtaessa hartiaani vetäydyin uhmakkaasti poispäin, kieltäytyen säälistä. Älä siinä yritä esittää empaattista ja huijata minua ajattelemaan positiivisesti, kun kerta et käsitä, miten kamala asia tämä on.

"Jackpot? Really?" ääneni säröili kiukusta. Tinoko aivan oikeasti luulee tämän olevan onnenpotku? Että minun pitäisi olla kiitollinen ja imarreltu? Ponkaisin seisomaan ja oli vähällä, etten heittänyt suolasirotinsa ja kukkamaljakkoa pöydästä suoraan ikkunaan silkasta raivosta. "Her ex-husband is a raging maniac who already wants me dead! Oh, lucky me! This marriage will get me killed!" pauhasin enkä edes yrittänyt hillitä itseäni.

Nimi: Harley

16.11.2019 20:16
K A R O L A

Voi hyvänen aika. Pitää kohta ottaa järeämmät aseet käyttöön, jos järkipuhe ei tepsi. "You're hopeless", totesin synkästi ja huokaisin syvään. En ollut olettanut, että karkuri lähtisi ilomielin mukaani, kun löytäisin hänet, mutta tämä oli odotuksiani paljon vaivalloisempi tapaus. "So what can I do to change your mind, hm? Bribe you or something?" tuhahdin kylmäkiskoisesti. Ihan totta, tätä menoa ainoa keino olisi kolkata pojulta taju kankaalle ja kidnapata hänet.

Kävelin suoraan pojun eteen, koska oli rasittavaa, ettei hän viitsinyt edes katsoa minuun puhuessaan. Hän ei kyllä vaikuttanut olevan aivan täydessä terässä. Liekö traumatisoitunut Mizun murhaamisesta - tai siis tapaturman aiheuttamisesta. Terapeutiksi ryhtyminen ei suoraan sanottuna houkutellut, mutta ehkä hän olisi myöntyväisempi, jos saisi ensin purettua mieltään. "Hey, boy", hain hänen huomionsa ja naksautin sormiani. "You don't seem that good. Is something wrong? Besides the obvious?"

Nimi: Sonya

16.11.2019 20:06
N O E L

Kiristelin hampaitani yhteen muorin jatkaessa saarnaansa. Jos olisin ollut hyvällä tuulella, jos minulla olisi ollut rakkaimpani tukenani... Silloin olisin varmasti kyennyt kuuntelemaan häntä, olisin jopa ymmärtänyt sanoissa piilevän viisauden. Tottahan akka meinaan höpisi, sitä en kiistä. Mutta miten helvetissä moinen temppu muka pitäisi toteuttaa? Jos elämän romahtamisen jälkeen olisi noin helppoa ponnistaa uuteen nousuun, ei käsitettä masennus olisi edes olemassa.

"I can't and I won't", murahdin edes vilkaisematta naisen suuntaan. Tuijotin intensiivisesti kauas pimeälle merelle. Olin niin vihainen, että teki melkein mieli itkeä, mutta kyyneleet olivat loppuneet kesken jo hyvän aikaa sitten.

T I N O

Odotin uteliaana ja jopa hieman jännittyneenä, millainen pommi Genellä oli pudotettavana. Hänen aloittaessaan sillä, että hänen vanhempansa haluavat hänen menevän naimisiin, kohotin toista kulmaani kysyvänä. Kertoisitko jotain, mitä en jo tiedä? Ainahan vanhempasi ovat halunneet sinut naimisiin, sen nyt tietää tyhmäkin. Tämän kertaisen morsion nimen paljastuessa kasvoilleni vääntyi vuosituhannen kovin tonnin setelin ilme. Siis tulit tänne itkemään sitä, että joudut ehkä naimaan yhden maailman kauneimmista ja älykkäimmistä naisista? Anna mun kaikki kestää, on tässäkin nyt murheet.

"I seriously thought you came here to tell me someone has died, or something else severe", totesin ja pieni naurahdus karkasi huuliltani. "Sorry, that's just... Damn, lucky you. But unlucky her", jatkoin, ja vaikka kuinka yritin pysyä vakavana pikkumafioson murehtiessa, nauru sai minut lopulta hetkeksi taipumaan kasaan ja täytti huoneen.

Saatuani itseni taas vakavoitumaan, astelin Genen vierelle istumaan ja taputin häntä lohdullisesti hartioihin. "Out of all the women your parents have suggested through these years, I'd say Haruka Newall is more than a jackpot", totesin ihmeen lempeään sävyyn. "How much do you really think your life would change? You'd me wearing another ring and Haru would stand next to you at parties, and that's pretty much it", jatkoin mietteliäänä. En voi väittää tuntevani Harua vielä hyvin, mutta oli vaikeaa kuvitella, että häntä kiinnostaisi pätkän vertaa, miten Gene viettää elämäänsä edustustilaisuuksien ulkopuolella.

Nimi: Harley

16.11.2019 00:12
K A R O L A

Poju myönsi olevansa perillä asioista, joten periaatteessa tunnusti, ettei ole tietämätön, pelkästään paskamainen. Tavallaan ymmärsin välinpitämätöntä asennetta. Olisi kumma, jos kiljuisi riemusta, kun joutuu seuraavat ties kuinka monta tuhatta vuotta toimimaan luonnon tasapainon vartijana. En minäkään tätä pestiä ollut halunnut, ei se ole mikään lottovoitto. Ikäviä asioita kuitenkin väistämättä sattuu, ja jos niiden seurauksia ei voi perua, täytyy hyväksyä muutos. Teki mieli vähän ravistella pojua ja takoa hänen päähänsä järkeä. "I've noticed", totesin viileästi hänen sanoessaan, ettei häntä kiinnosta. Voi kun ei minuakaan kiinnostaisi, mieluummin loikoilisin risteilyaluksella drinkki kourassa. Joillakuilla meistä vain sattuu olemaan vastuuntuntoa.

Vaivuin hetkeksi ajatuksiini ja pysyin hiljaa, vaikka tiesin, ettei tämä vääntö ollut ohitse, ennen kuin saisin pojun raahattua henkimaailmaan tuomiolle. Tuijottelin merelle ärsyyntyneenä, kunnes poju yllätti minut jatkamalla itse keskustelua. Vai oli Mizun kuolema tapaturma. Pitäisikö tuohon uskoa. Saattoihan poju puhua totta - rasittava hän oli todistanut olevansa, mutta ei valehtelija. "Either way she's dead and you have to carry on her work", sanoin tiukasti. Ehkä olin tarpeettoman kova. Minulla ei vain juuri nyt riittänyt paljoa sympatiaa henkilölle, joka oli aiheuttanut ystäväni kuoleman ja saanut aikaan tämän uuvuttavan sekasorron.

"How about you grow up and stop being a whiny little bitch?" ehdotin pojulle uutta innostavaa lähestymistapaa elämään. Jos hän ei alkaisi lämpenemään yhteistyölle, pitäisi kai lyödä hanskat tiskiin ja lähteä kotiin odottamaan maailmanloppua. Ei minulla riittäisi kärsivällisyyttä jankata loputtomiin hänen kanssaan. "Trust me, I wouldn't want to be a spirit, but I can't help it. Neither can you. You just have to accept the situation as it is and move on."

G E N E

Tinoa ei ollut vaikea löytää, hän oli minua vastassa kuin tilauksesta. Hänen edessään seisoessani tajusin, etten ollut miettinyt etukäteen, mitä aikoisin sanoa. Miten tällaisen uutisen edes voi purkaa hienovaraisesti? En pystynyt katsomaan häntä suoraan - se tuntui oudolla tavalla väärälle, joten tuijotin intensiivisesti lähimmän ikkunan verhoja. Hetken aikaa minua kadutti suunnattomasti, että olin tullut, mutta en voisi vain kääntyä ja lähteä muina miehinä. Pakko kakistaa ulos. "My parents want me to get married", totesin sieluttomasti.

Sen kuuleminen ääneen oli yhtä aikaa naurettavaa että karmivaa. Se ei tuntunut todelliselta, mutta silti ajoi minut lähes paniikkiin - kuin jokin epärationaalinen fobia, joka järjettömyydestään huolimatta lietsoo pelon valtaan. Nielaisin raskaasti. Räsynukkemaisen velttona istuin viereiselle tuolille, riiputtaen käsiäni ja päätäni luovuttaneesti. "To Haruka Newall", lisäsin tukehtuneella äänellä.

Nimi: Sonya

15.11.2019 23:39
N O E L

En vaivautunut keskittymään muorin solvauksiin, keskityin vain omaan kurjuuteeni ja toivoin, että hän lähtisi menemään, kun tarpeeksi kauan jäisi huomiotta. Akka päätti kuitenkin napata rakkaan kiveni lupia kysymättä ja nakkasi se kauas pois. Hetkeä myöhemmin korviini kantautua molskahdus, kun kivi laskeutui jossain kaukana lahdella meriveteen ja hävisi ikiajoiksi. Vähän samaan tapaan kuin elämänikin oli tehnyt - kuollut ja kuopattu, poissa, palauttamattomissa.

Pääni nytkähti muorin suuntaan ja katsoin häntä kulmat vihaisesti kurtussa, mutten edelleenkään vaivautunut suoristautumaan omille jaloilleni, makasin vain penkillä kuin mikäkin märkä lapanen. "I know all that, I'm not an idiot", totesin naisen lopetettua saarnansa, kuulostaen hetken jopa myötämieliseltä.

"But I really don't care", murahdin sitten, kääntäen katseeni taivaalle ja lopultakin vääntäytyen istumaan, kääntyen tuijottamaan kauas merelle. Nojasin kyynärpäät polviini ja laskin leukani kämmeniini, istuen kyyryssä kuin pieni, mököttävä poika.

Hetkellisen hiljaisuuden jälkeen lisäsin hiljaa: "I didn't murder Mizu. It was an accident." En edes vilkaissut muorin suuntaan, mutta halusin tehdä asian selväksi. Olin toki solvannut itseäni murhaajaksi aamusta iltaan, ja solvaisin jatkossakin, mutten voinut sietää sitä, että muut väittivät minua murhaajaksi. Heillä ei ole oikeutta siihen. Vain minä saan kiduttaa itseäni.

T I N O

Takana oli tavallista rauhallisempi yö, kuten maanantaisin yleensä on pitkän viikonlopun jälkeen, joten suljimme suosiolla ravintolan tuntia aikaisemmin, kun asiakkaita ei näkynyt. Kiilottelin hämärässä valaistuksessa viimeisiä kristallilaseja, kun ovi avautui. Kuvittelin kovasti lukinneeni sen ja kurtistin kulmiani, mutta tulijan nähdessäni lepyin. Unohdin välillä antaneeni pikkumafiosolle avaimen.

Ennen kuin edes tervehdyksiä vaihdettiin, aistin jonkin olevan pielessä. Käsieni liike pysähtyi ja laskin tavarat käsistäni, katsoen Geneä kysyvänä. "Is something wrong?" kysyin hiljaa, kallistaen päätäni uteliaana.

©2019 VECHNOST ★ - suntuubi.com